SBiL organisaatio haastatteluita vuosien varrelta
SBiL organisaatio tutuksi
Biljardiliiton toiminnassa on useita henkilöitä, jotka ovat olleet SBiL:n organisaatiossa mukana jo vuosia, mutta ovat mahdollisesti enimmäkseen tuttuja kunkin henkilön oman lajin parissa. Tässä haastattelusarjassa esitellään alla olevien kysymysten kautta liiton hallituksen jäseniä sekä lajipäälliköitä. Haastatteluja lisätään vielä myöhemmin. Monet haastattelut on vuodelta 2020 ja sen hetkisestä tilanteesta.
1. Kuka olet ja mistä tulet, siis asuinpaikkasi ja kotiseurasi?
2. Mikä on toimenkuvasi biljardiliitossa ja miten päädyit mukaan liiton toimintaan?
3. Mikä on urheilun järjestötoiminnassa (liitto, oma seura) parasta, entä haastavinta?
4. Miten / minkä takia biljardi on valikoitunut lajiksesi, ja onko sinulla myös muita harrastuksia?
5. Onko jotain mitä haluaisit muuttaa / kehittää suomalaisessa urheilukulttuurissa / biljardissa, miksi?
6. Mikä on mieleenpainuvin muistosi henkilökohtaisesta biljardista, esim. kilpailu, voitto/tappio, vastustaja?
7. Entä mikä on ollut sinuun eniten vaikuttanut biljardiin liittyvä tapahtuma
Joni Ahola, SBiL puheenjohtaja
päivitetty 2020
1. Joni Ahola Espoosta ja olen edustanut Espoon Biljardikerhoa vuodesta 1997. Olen 43v ja ollut naimisissa toistakymmentä vuotta. Viiden hengen perheen pyörittämisen lisäksi olen työskennellyt IT alalla Nokialla yli 20 vuotta ja matka jatkuu, nykyisin pääpainona 5G verkot ja monet eri yhteistyöprojektit verkko-operaattoreiden kanssa.
2. Olen ollut liiton puheenjohtajana vuodesta 2017 jota ennen toimin useita vuosia varapuheenjohtajana. Liiton toiminnan ensimmäiset pienet kosketukset alkoivat vuonna 2002, kun kerhomme järjesti Antti Saaren eliittikilpailun ja Kaisan nuorten SM-kilpailun toimiessani itse tuon kilpailun vetäjänä. Kaisan kilpailutoiminnan kehittäminen alkoi kiinnostamaan pikkuhiljaa entistä enemmän ja vuonna 2004 liityin mukaan silloiseen kaisajaoston toimintaan. Espoon Biljardikerhon toiminta laajeni kaudelle 2005-06 uuden pelipaikan (Biljardi Espoo) myötä ja mukaan tuli kaikki SBIL:n alaiset kilpailulajit (Kaisa, Kara, Pool, Pyramidi, Snooker). Kerhomme kilpailuvastaavana alkoi kiinnostus myös koko SBIL:n kilpailutoimintaa kohtaan kasvamaan. Liityin tuona aikana usean jaoston toimintaan mukaan, pääpainoina kilpailutoiminnan kehitys ja erityisesti kilpailukalentereiden suunnittelu sekä niiden myötä kaikkien lajien välinen yhteistyö. Minut valittiin SBIL:n hallituksen toimintaan mukaan syyskokouksessa 2007.
3. Parasta on eri ihmisten ja projektien kanssa toimiminen. Kun projekti on ollut onnistunut tai päästy vähintään kunnialla maaliin, se tuottaa omanlaista mielihyvää. Järjestötoiminnassa tutustuu halutessaan useisiin eri ihmisiin ja periaatteessa kaikilla on mahdollisuus edistää isojakin asioita aktiivisella toiminnallaan. Haastavinta on ehkä ihmisten suhtautuminen talkootyöhön - sitä on harvemmin saatavilla ja ihmiset tuntuvat olevan kovin kiireisiä nykyään (=liian vähän motivoituneita lajimme eteen).
4. Isäni Risto Ahola perusti Espoonlahteen pelipaikan (Yes-Bilis) johon siirtyi myös Espoon Biljardikerhon seuratoiminta. Veljeni rupesi pelailemaan aktiivisesti jonka vanavedessä itsekin aktivoiduin säännöllisesti pelailemaan ja minusta tuli myös nopeasti kerhon jäsen. Tuolloin 19-vuotiaana jäin biljardiin täysin koukkuun, erityisesti kaisaan joka oli kerhomme päälaji ja käytännössä ainoa laji mitä pelasimme aktiivisesti kerhossa 90-luvun lopulla. 2000-luvulla alkoi sitten armeijan ja opiskeluvuosien jälkeen aikakausi, jossa biljardi alkoi näyttelemään päivittäistä roolia. Haluan edelleen harrastaa muutakin kuin biljardia säännöllisesti, mutta kaikki aika menee pitkälti perheen, työn ja biljardin parissa. Hetkittäiset vapaa-ajat menee lasten harrastuksien parissa joiden yhteydessä itse olen pyrkinyt pitämään samalla omasta kunnosta huolta välillä hyvällä ja välillä heikommalla menestyksellä. Mutta kun tulee hyviä ja pidempiä vapaa-ajan hetkiä niin seuraavien lajien parissa minuun saattaa törmätä: sulkapallo, tennis, golf, frisbeegolf.
5. Kehittäminen on luonnollisesti kuulunut tämän hetken päätavoitteisiini, vaikka sen olen oppinut jo vuosien kokemuksella, että järjestötoiminnassa rattaat pyörivät aina hieman hitaasti. Mutta tärkeintä on, että ne pyörii - biljardin kuuluu kehittyä koko ajan eteenpäin ja pysyä ajan hermolla erityisesti teknologian puolella (uutisointi/tulospalvelu/videointi jne). Se edesauttaa lajia pysymään urheilukulttuurin kehityksessä mukana.
6. Näitä on monia, mutta menestymisen kannalta väkisinkin yhdet parhaista on henkilökohtainen Pyramidivoitto Kulttuuritalon SM-finaaleissa 2010 ja samoin Kaisan Pari SM-voitto Mikkelissä 2009 yhdessä Tuomas Komin kanssa jossa avauskierroksen tappiosta huolimatta nousimme turnauksen voittoon, vaikka olimme aivan uskomattomissa vaikeuksissa useimmissakin otteluissa. Silti suurin osa upeista muistoista on tullut erilaisista kilpailureissuista riippumatta menestyksestä.
7. Töölöön kisahallissa 1998 järjestetty kaisan SM-kilpailu ja yli 20 pöytää samassa tilassa oli ensimmäinen vaikuttava näky mitä biljardikilpailuissa olen nähnyt. Sen jälkeen olen nähnyt ja kokenut niitä useita niin pelaajan/katsojan kuin järjestäjän näkökulmasta - toinen toistaan hienommin järjestettynä. Monissa tapahtumissa olen toiminut myös itse aktiivisessa järjestäjän roolissa viimeisen 15 vuoden aikana. Jos pitäisi yksi tapahtuma valita niin Kaisan MM-kilpailu 2019 Rovaniemen Santa Parkissa hipoi upeudeltaan täydellisyyttä.
Yli puolet elämästäni biljardi on näytellyt suurta roolia, niin suurta että en ole voinut vuosikausiin kutsua sitä enää harrastukseksi vaan se on osa elämäntapaani. Voisi toki tuntua hyvinkin tyhjältä, jos biljardi ei olisi niin isossa roolissa. Toki välillä biljardin järjestötoiminta niin omassa seuratoiminnassani kuin liitossa on ollut varsin kuluttavaa eikä aina tunnu kivalta. Mutta silti enemmän se on itselleni antanut ja tuonut minulle arvokasta kokemusta elämässäni. Sitä iso kiitos mahtaville pelikavereille ja lajin parissa aktiivisesti toimineille kollegoille.
Tuomas Komi, SBiL varapuheenjohtaja
päivitetty 2020 (Komi oli tuolloin myös kaisan lajipäällikkö)
1. Olen Tuomas Komi, 41-vuotias yrittäjä Espoosta ja edustan Espoon Biljardikerhoa (EBK)
2. Toimin neljättä kautta SBiL:n varapuheenjohtajana ja meneillään on kymmenes kausi SBiL:n hallituksessa. Lisäksi olen toiminut kaisan lajipäällikkönä vuodesta 2013 asti ja sitä ennen kaisan ja poolin lajijaostojen jäsenenä.
Seuratasolla toimin EBK:n seuran varapuheenjohtajana ja klubitilamme klubi-isäntänä. Olen toiminut 90-luvulta asti eri seurojen hallituksissa ja vapaaehtoisena lähes kaikissa biljardin SM-finaaleissa ja kv-kisojen järjestelyissä. Sitä kautta tie on vienyt koko ajan syvemmälle lajin ytimeen ja vastuualueita on tullut lisää.
3. Järjestötoiminnassa parasta on verkostoituminen, yhteenkuuluvaisuuden tunne ja erilaisten projektien tuomat haasteet ja niiden selvittäminen kunnialla. Välillä vapaaehtoistyö vie myös todella paljon aikaa ja vaatii palkattomien vapaiden pitämistä omasta palkkatyöstä, että saa isommat projektit hoidettua kunnialla. Kiitosta tästä työstä saa aika harvoin, enemmän saa olla sylkykuppina monessa asiassa, mutta siihenkin siedättyy kokemuksen kautta. Sen muutoksen olen huomannut, että aktiivista talkooporukkaa on yhä vaan vaikeampaa löytää niin seuratasolla, kuin liiton toiminnassa.
4. Harrastin nuorena aktiivisesti erilaisia joukkuelajeja ja pallopelejä. Ensikosketus biljardiin oli joskus 10-11 vuotiaana lomareissun yhteydessä ja bilis nousikin nopeasti ykköslajiksi, erilaisten lajien vaihtuessa siinä rinnalla. Armeija-aikana tehty molempien jalkojen leikkaus ja sitä seurannut, jopa amputaation vaaraan johtanut vakava bakteeritulehdus jätti jälkensä ja jouduin jättämään kaikki nopeatempoiset, jalkoja rasittavat lajit vuosiksi, osin pysyvästi. Sen myötä biljardin ohelle valikoitui kevyempiä lajeja, kuten darts, kalastus ja frisbeegolf. Nykyään harrastan biljardin ohella matkailua, ulkoilua ja kevyttä patikointia. Myös intohimoinen ruoanlaitto ja äänikirjat ovat arjessa vahvasti mukana.
5. Sen vuoksihan tässä tehtävässä ollaan, että pyritään monin tavoin kehittämään lajia parempaan suuntaan ja monella tapaa siinä on hyvin onnistuttukin. Jatkuva uudistuminen on tärkeää ja nopeasti kehittyvässä ja muuttuvassa maailmassa on pysyttävä aktiivisena ja ajan tasalla. Teknologian kehitys ja sen hyödyntäminen eri osa-alueilla vaatii todella paljon paneutumista, mutta se tuo myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia näkyvyyden lisäämiseen.
6. Mukavia muistoja lajin parista on erittäin paljon. Kaisan ja pyramidin MM-kilpailuihin osallistumiset ovat olleet hienoja kokemuksia. Kaiken kaikkiaan pokaaleja on kertynyt toista sataa ja SM-mitalejakin on 14 kpl kolmesta eri biljardilajista ja neljältä eri vuosikymmeneltä. Menestyminen on toki mukavaa, mutta silti parhaat muistot liittyy kuitenkin upeisiin pelikavereihin ja mukavimpiin kilpailureissuihin ympäri Suomen ja osin ulkomaillakin.
7. Hienoja tapahtumia on ollut paljon, niin pelaajana, kuin järjestäjänäkin. Itselle paras muisto on Rovaniemen Santa Parkissa järjestetyt, neljännet Kaisan MM-kilpailut syksyllä 2019.
Biljardi on ollut todella iso osa elämääni jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Se on jotain varmasti ottanut, mutta enemmän se on kuitenkin antanut. Lämmin kiitos kaikille pelikavereille ja lajiaktiiveille hienoista vuosista ja toivottavasti niitä on myös paljon vielä edessä. Nähdään kilpailupaikoilla!
Tommi Lamminaho
SBiL hallituksen jäsen, ex-pool lajipäällikkö usean vuoden ajalta, nykyisin myös Euroopan poolbiljardiliiton (EPBF) hallituksen varapuheenjohtaja
päivitetty 2020. update 2022-23: Tommi lopetti SBIL hallituksessa 2020, kun hänestä tuli samanaikaisesti myös EPBF:n varapuheenjohtaja
1. Tommi Lamminaho, Kirkkonummen Kantvikista jossa olemme nyt perheen kanssa asuneet viimeiset noin 6 vuotta. Pikkupoikana edustin Länsi-Vantaalaista Peanut Pool -seuraa, jonka pelaajat sittemmin sulautuivat naapurilähiön Myyrmäen AC Luna ry:hyn 90-luvun lopulla ja se on toiminut kotiseurana siitä asti. Varsinaista kotisalia seuralla ei enää ole mutta seura ja perinteet säilyvät edelleen.
Ikää on pyöreät 40 ja siviilityö pyörii biljardin ja keilailun ympärillä BowlCircus Flamingon keilaviihdekeskuksessa, missä monen muun asian ohella vastaan tapahtuma- ja yritysmyynnistä.
2. Suomen Biljardiliitossa olen nykyisin hallituksen jäsen ja varsinaisen hallitustyön ohella vastaan SmartPool -projektin johtamisesta Suomessa ja olen myös mukana tukemassa pooltiimin toimintaa monin tavoin.
Liiton toimintaan päädyin mukaan vuoden 2000 syyskokouksessa, jossa olin edustamassa AC Lunaa. Billiardmama Mella kyseisessä kokouksessa heitti hieman ”puskista" ehdotuksen siitä, että minusta tulisi Poolin lajipäällikkö. Muistaakseni kyseinen titteli oli tuolloin täyttämättä eikä varsinaista yhteyttä liiton toimintaan ollut, joten otin haasteen vastaan, enkä kadu päivääkään. Aika junnuhan sitä tuolloin oli, vasta 20 täyttänyt poikanen mutta olen vuosien varrella pystynyt mielestäni kehittämään itseäni monella osa-alueella ja saanut oppia kokeneiden järjestöammattilaisten seurassa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.
3. Liiton toiminnassa parasta on tietysti mahdollisuus vaikuttaa (HUOM vinkki kaikille innokkaille kritisoijille), mahdollisuus toteuttaa erilaisia projekteja ja lopulta nähdä pelipöytien ääressä innokkaita kilpailijoita. Olen tyytyväinen siihen, millaista näkyvyyttä olemme onnistuneet lajillemme saamaan viimeisten vuosien aikana ja se on jättänyt jatkoa ajatellen oivan siemenen kytemään TV-tuotannon puolelle.
Olen myös ollut mukana tiiviisti poolin huippu-urheilutoiminnassa lähes 20 vuotta eli kehittämässä valmennuksia kotimaassa, joukkueenjohtajana arvokisoissa ja kilpailunvetäjänä erilaisissa turnauksissa. Kaikki ne sinivalkoiset hetket mitä vuosien saatossa on saanut kokea arvokisoissa maailmalla ovat kyllä olleet niin upeita ja jos en mukana ole ollut, niin tiiviisti tapahtumia on tullut aina seurattua ja isolla tunteella. Nämä onnistumisten hetket ovat tietysti sitä parasta ja me suomalaiset olemme saaneet niistä nauttia todella paljon.
Haastavinta varmasti on kyetä toimimaan käytössä olevien resurssien kanssa. Resurssit tässä tapauksessa ovat aika, raha ja tekijät. Järjestötoiminnassa tehdään valtava määrä pyyteetöntä työtä, oikeastaan enemmän kuin kukaan voi kuvitellakaan. Pieniä asioita on hoidettava päivittäin ja lomaa järjestötoiminnasta, mitä se on? :) Taloudellinen korvaus nojaa usein pelkkiin kilometrikorvauksiin ja mahdollisiin päivärahoihin ja sitten jos haluaisi itsekin irrottaa vapaa-ajastaan aikaa, vaikka omaan peliuraan, niin tiukassa on, samalla kun perhe kaipaa ja ansaitsee huomiota/aikaa. Vertaisin aktiivista liittotyötä pitkälti ammattilaisuuteen tähtäävään lajin huippuun, jonka tulee panostaa tunteja ja tunteja harjoitteluun samalla, kun taloudellinen varmuus tulee muuta kautta.
4. Biljardisalille eksyin joskus 12 tai 13 -vuotiaana kavereiden kanssa, bilistä oli tullut isoisän kanssa käytyä pelaamassa silloin tällöin Talin Keilahallilla ja siitä se kipinä sitten syttyi. Salilla sitten kokeneemmat kaverit antoivat vinkkejä ja kannustivat harjoittelemaan enemmän, josta kaikki pikkuhiljaa lähti vähän kuin itsestään etenemään, tarpeeksi innokas ja kai lahjakaskin olin. Tällöin ei järjestötoiminnasta ollut kuitenkaan minkäänlaista hajua.
Golf on ollut harrastuksena viimeiset 15 vuotta ja etenkin viime vuosina oma biljardiharrastus on jäänyt pelien osalta selkeäksi kakkoseksi.
5. Haluaisin että suomalainen biljardi kehittyisi entisestään ammattimaisempaan ja urheilullisempaan suuntaan ja tulisi entisestään yhteiskunnallisesti arvostetuksi urheilulajiksi. Tähän voivat vaikuttaa niin kokeneemmat pelaajat itse esimerkillään kuin myös valmentajat, nuorten pelaajien vanhemmat. Toivoisin tämän olevan yhtenäistä yli eri lajirajojen.
6. Henkilökohtaisella tasolla mieleenpainuvimpana muistona omalta peliuralta on kontratappio vuoden 2003 8-pallon EM-kisoista. Ensimmäiset aikuisten arvokisat minulle ja pääsin todella hyvään lyöntiin omassa syömähampaassani, kasipallossa. Selvisin aina 16 cuppiin asti, jossa vastaan asettui tuolloin 25-vuotias juuri Straight Poolin kultaa voittanut Niels Feijen. Johdinkin matsia jo 7-5 kahdeksaan voittoon ja se viimeinen partti on edelleenkin mielessä, viimeiset neljä palloa mistä sitten pelasin hieman huonosti kasin päälle, ohi ja Niels vei tikkarin suusta ja eteni jatkoon. Todella karvas tappio ja näin vuosia jälkeenpäin miettien jo naurattaa miten kipsissä sitä oli, eikä ehkä millään tavalla valmis tuollaiseen valtavaan painetilanteeseen ja tämä on vaikuttanut varmaan osaltaan siihen, että ollaan junnujen EM-kisoissa puhuttu paljon paineen käsittelystä.
Henkilökohtaisia voittojakin on tullut, pari SM-pronssia, rankingvoittoja ja kyllähän ne kaikki ovat hienoja muistoja. Oliver Ortmanin päänahka vuodelta 2001 täytyy toki mainita ?
Huikeita muistoja on myös EM-kilpailuista, kaikki ne mitalit, joita olen joukkueenjohtajana saanut kaulaani vuosien saatossa. Kaapista löytyy EM-mitaleita niin miesten, naisten, U19 ja U17 -sarjoista kaikkiaan 15 kappaletta. Kaikkein kirkkain osui omalle kohdalleni vuoden 2017 junnujen kisoissa Hollannissa, kun U17-sarjassa saatiin Suomen lippu korkeimpaan salkoon ja tämä on kyllä ehkä se mieleenpainunein ja hienoin hetki koko biljardiurallani.
Biljardi joukkuelajina on aina kiehtonut itseäni, joukkue-SM menestys ja Vantaan arvostettu Pubiliiga Itä-Länsi -asetelmineen ovat olleet mehukkaita tapahtumia ja niistä häilyvämpiä muistoja on myös säilynyt. :)
7. Näitä hetkiä ja virstanpylväitä tietysti mahtuu vuosiin paljon. Yksi isoimmista oli vuonna 2005 kun silloinen Euroopan Biljardiliiton nuorisopäällikkö Udo Weyland kysyi minulta yllättäen useiden ihmisten läsnä ollessa, olisinko halukas jatkamaan hänen 20 vuotta kestänyttä pestiään em. tehtävässä. Ei kai tuollaisesta voinut kieltäytyä. Nyt 2010-luvulla sama ympyrä jälleen on sulkeutumassa, kun siirryin SBiL:n lajipäällikön tehtävistä Euroopan Biljardiliiton hallitustehtäviin vuonna 2020.
Vuodet 2020 ja 2021 ovat tuoneet erilaisia haasteita meille kaikille. Tampereen EM-kisojen 2020 peruuntuminen oli henkilökohtaisesti yksi isoimpia pettymyksiä biljardiurallani mutta melko nopeasti se pettymys kuitenkin väistyi, kun hahmotin kokonaiskuvan ja tilanteen yksinkertaisen mahdottomuuden. Lähes kolmen vuoden työ oli vähällä valua siinä hukkaan, mutta onneksi olemme nyt melko pitkällä neuvotteluissa sen suhteen, että lähivuosina tapahtuma vielä Suomen maaperällä toteutetaan.
Lopuksi vielä vinkki jokaiselle biljardihuipuksi haaveilevalle. Älkää keksikö tekosyitä menestyksen puutteelle. Työn teette te itse siellä pöydän ääressä. Antakaa aikaa yksinharjoittelulle, kysykää vinkkejä kokeneemmilta ja hankkikaa valmennusta. Jälkimmäiseen löytyy kotimaastakin apua monelle tasolle!
Jari Sampakoski, SBil hallituksen jäsen
päivitetty 2020, update 2022 Jari on lopettanut hallituksessa
1. Jari Sampakoski, kutsumanimeltään Sampa. Asun Ikaalisissa, vaikka suurimman osan työurastani olen tehnyt PK-seudulla. Tätä perua on myös kotiseurani Helsingin Suomalainen Klubi. En kylläkään ole klubissa aktiivi mutta jäsen.
Olen +50 mies ja asustelen ok-taloani yksin. Eloa talooni tuovat vuoroin aikuinen poikani ja naisystäväni. Olen työskennellyt ”ikäni” hotellialalla asiakasvastuullisessa myyntityössä mutta nyt aloittanut aivan uudenlaisissa haasteissa mielenkiintoisessa yrityksessä, mielenkiintoisen tuotteen parissa. Kiinteistömassojen omistajat, kannattaa tutustua profiiliini LinkedIn-alustalla ;)
2. Olen ensimmäisen kauden hallitusjäsen ja hallituksen markkinointiryhmässä. Päädyin liiton toimintaan edellisen toimialani kautta, yhteistyökumppanina tutustuttuani liiton toimintaan ja ihmisiin.
3. Järjestötoiminnassa aina on ollut ja aina tulee olemaan haastavinta sitoutuminen siihen.
4. Biljardia ei varsinaisesti voi kutsua lajikseni vaikka sitä mieluusti, vaikkakin huonosti, pelaankin. Urheilu
ylipäätään on minun juttuni harrastuksina. Joukkuelajeista jääkiekko ja yksilölajeista golf. Toki muutakin. Kaikki harrastetasolla. Vesillä on myös mukava olla ja kalastusvälineet sopivat hyvin käsiini.
5. Suomalaiselle urheilulle toivoisin enemmän resursseja ja biljardille Suomessa lajina enemmän näkyvyyttä.
6. Paras muistoni biljardissa on leikkimielisen pool-turnauksen voitto EM-voittajan parina. Kumpi voiton meille toi, siitä ei kait ole epäselvyyttä.
7. Kaikki suomalaisten kilpapelaajien menestymiset maailmalla.
Erkki Närä, SBiL kurinpitopäällikkö
päivitetty 2020 update 2022: Erkki on lopettanut kurinpitopäällikön tehtävät 2021-22 vaihteessa ja hänen tilalleen tuli Topi Ronkainen
1. Erkki Johannes Närä, syntyisin Kemistä, Tampereen kautta Rovaniemelle. Seurat RBK, RKK ja KeMK. Naimisissa, tosi reilu viiskymppinen, naimisissa. Saunalautan kippari ja Pyhätunturin mökin vuokraaja
2. Kurinpitopäälliköksi herra puheenjohtaja Joni Aholan käskystä
3. Hyvät kaverit on parasta ja v...maisinta on rangaistusten antaminen
4. Jumituin Klubille ja siellä oli kaisapöydät. Golfia harvakselleen, kaikenlainen puuhastelu
5. Biljardikisoissa tyhjänpäiväinen ajanpeluu pois
6. "Voittais joskus jonkun"
7. MM-ROVANIEMI 2019 KAISA
Marko Muukka, SBiL pool lajipäällikkö, toimi samassa roolissa myös 2000-luvun alkupuolella useita vuosia
päivitetty 2020
1. Asun Turussa, mutta pääosan elämästäni olen viettänyt pk-seudulla ja Itä-Uusimaalla. Tällä hetkellä en edusta mitään seuraa. ”Huonojen” silmieni vuoksi en myöskään pelaa juuri ollenkaan.
Täytän heinäkuussa 45 vuotta. Työkseni toimin TYKS Psykiatriassa projektipäällikkönä. Arki kuuluu uutta sairaalaa ja prosesseja suunnitellessa.
2. Poolin lajipäällikkönä koordinoin poolin kilpailutoimintaa. Lisäksi minulla on pooltiimin jäsenet vahvana tukena.
Päädyin syystä (jota enää muista) liiton toimintaan joskus 2000-luvun alkupuolella. Lienee lähti siitä, että olin Ritz Biljardin hallituksessa ja sen kautta tutustuin eri ihmisiin. Paluu noin kymmenen vuoden tauon jälkeen lajipäälliköksi on hyvin pitkälti Tommi Lamminahon ja Joni Aholan ansiota.
3. Urheilun järjestötoiminnassa on parasta se, että pääsee todella vaikuttamaan asioihin. Ihmiset ovat myös tärkeitä. Haastavinta on välillä ajan käyttö ja melko monien ihmisten negatiivinen asenne.
4. Biljardi on tullut ”suvussa” minulle. Vaarini oli kova pelimies ja äitini oli. mm. perustamassa naisten ensimmäistä biljardiseuraa. Itse aloitin pelaamisen noin 12-vuotiaana. Muutoin harrastan ulkoilua ja käyn salilla. Leffat ja musiikki ovat myös elintärkeitä.
5. Suomalaisessa biljardissa haluan edistää henkeen ja vereen huippu-urheilu elementtien lisäämistä ja näkyvyyden kasvattamista. Mielestäni meillä on aivan upea ja todella vaikea urheilulaji, jolla on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia.
6. Minulla on monia hyviä muistoja biljardista. Alkaen lukuisten ”baarikisojen” voittamisesta, aina etenemisestä poolin Mestaruussarjaan asti. Junnu SM-pronssi, voitto Mikko Jäntistä…
7. Tapahtumia on ollut monia mm. Finlandia-talon ja Kultsan SM-finaalitapahtumat. Mosconi Cup 2004 Las Vegasissa oli myös upea kokemus. Henkilöistä olen tietysti seurannut jo ihan junnusta asti Mika Immosen uraa. Myös vuosien takainen aika Ritzissä ja tutustuminen siihen porukkaan, mukaan lukien Jesse Poikolainen, on jättänyt paljon hyviä muistoja.
Juuso Lukkari, SBiL pyramidi lajipäällikkö
päivitetty 2020
1. Juuso Lukkari Lohjalta ja edustan Espoon Biljardikerhoa (EBK).
2. Olen Pyramidi biljardin lajipäällikkö. Päädyin hallituksen toimintaan mukaan edellisen lajipäällikön Juho Nykäsen kautta hänen pyydettyään sijaistamaan häntä muutamissa satunnaisissa biljardiliiton hallituksen kokouksissa. Tätä seurasi kysymys mahdollisesta kiinnostuksesta toimimaan varsinaisena lajipäällikkönä.
3. Parasta on konkreettinen mahdollisuus vaikuttaa kaikkeen lajin sisällä. Kilpailutoiminta ja sen kehittäminen on puhtaasti lajipäällikön ja lajijaoston käsissä. Haastavinta on ehdottomasti toteuttaa tuo edellä mainittu mahdollisimman tehokkaasti sen hetken kysyntää vastaavaksi.
4. Biljardi tuli elämääni noin 15 vuotta sitten ja se tuntui heti harrastukselta johon haluan panostaa kunnolla. Biljardissa yhdistyy taito, tarkkuus ja psykologia hyvin kiehtovalla tavalla, joka tempaisee mukaansa hyvin addiktoivalla tavalla. Harrastin ennen aikuisikää useita eri urheilulajeja jalkapallon ollessa keskiössä. Nyt harrastukset ovat hyvin erilaisia aina viineistä e-urheiluun.
5. Urheilu termin liberalisointi. Todella usein kuulee huuteluja siitä, että biljardi ei ole urheilua tai, että e-urheilu ei ansaitse urheilu-kategorisointia. En vain yksinkertaisesti ymmärrä miksi yhdestä sanasta voidaan olla niin mustasukkaisia. On todella ok sanoa, että on hyvä jossain ja että tavoitteena on vain ja ainoastaan voitto.
6. Jostain syystä SM-finaalien voitot ei ole niitä mieleenpainuvimpia kokemuksia, vaan yksittäiset todella tiukat ottelut jossain turnausten keskivaiheilla, jossa minut on pistetty todella tiukille, mutta olen selviytynyt voittajana ottelusta.
7. Kaisan joukkue SM-kulta. Vaikka on kiva olla yksin paras, mutta en keksi mitään niin hienoa kokemusta kuin jakaa, niin suuri onnistumisen ilo upeiden ihmisten kanssa.
Paul Figueroa, SBiL kara lajipäällikkö
päivitetty 2020, update 2022: Paul lopetti karan lajipäällikkönä 30.6.2022, mutta jatkaa edelleen karajaostossa. Jarno Ahola on karan nykyinen lajipäällikkö
1. Olen Paul Figueroa. Alun perin olen kotoisin Ecuadorista, mutta olen asunut Suomessa, Helsingissä jo yli 10 vuotta. Kotiseurani on Espoon Biljardikerho (EBK).
2. Tällä hetkellä toimin karan lajipäällikkönä, eli kehitän ja koordinoin karan kilpailutoimintaa Suomessa. Aloitin EBK:ssa kehittämällä kilpailukaavioita ja järjestämällä viikkokisoja. Tämän jälkeen toimin liiton kilpailujen kilpailujohtajana ja pari vuotta sitten aloitin karan lajipäällikkönä.
3. Toiminnassa parasta on tehdä työtä sen eteen, että karapelaaminen kehittyy ja menee eteenpäin Suomessa. Haastavaa on löytää aikaa toimintaan.
4. Tutustuin biljardiin kouluaikoina pelaamalla ensin poolia, mutta jo pian karabiljardi valikoitui lajikseni ja sitä olen pelannut siitä lähtien. Tämän lisäksi pelaan myös jonkin verran jalkapalloa.
5. Suomalaisessa urheilukulttuurissa hyvää on toiminnan järjestelmällisyys. Toiveenani on edistää karan pelaamista Suomessa. Vaikka laji nähdään joskus vaikeana, se on todella mielenkiintoinen ja antoisa laji, jossa pääsee koko ajan kehittämään taitojaan.
6. Hyviä muistoja on paljon! Ehkä mieleenpainuvimpia muistoja ovat kuitenkin ensimmäiset voittoni: ensimmäinen viikkokisan voitto, ensimmäinen pokaali, ensimmäinen mitali.
7. Karan EM-kisat Branderburgissa, Saksassa vuonna 2019. Oli todella hieno tapahtuma, jossa oli Euroopan huippupelaajat melkein kaikista karalajeista.
Marjella Frosterus, Naisten biljardivastaava
päivitetty 2020
1. Marjella "Mella" Frosterus, Helsinki ja Ritz Club ry on seurani.
2. Toimin naisten "biljardivastaavana" yhteistyössä kaikkien naispelaajien kanssa. Kuulun myös poolteamiin, SBiL:n hallitukseen ja Ritz Clubin hallitukseen. Pyrin mahdollisuuksien mukaan osallistumaan talkootyöläisenä kaikkiin SBiL:n järjestämiin tapahtumiin. Jesse Poikolainen sai minut mukaan liiton toimintaan.
3. Parasta on tietysti tavata näitä mahtavia biljardi-tyyppejä eri tapahtumissa ja tutustuttaa uusia ihmisiä lajiimme. Haastavinta on ehkä, saada osa pelaajia noudattamaan yleisiä sääntöjä. Enkä tarkoita tässä biljardin pelisääntöjä.
4. Unelmani alunperin oli tehdä loppuelämäni töitä hevosten parissa, mutta joku tuolla yläkerrassa päätti asiat toisin. Ei ollut vuosiin asiaa lähellekään hevosia. 1985 tai -86 eksyin SBK:lle ja se oli sit siinä.
5. Vielä enemmän/lisää näkyvyyttä. Esim. kaikki pelaajat/kaverit voisivat jakaa eri tapahtumien pätkiä eteenpäin.
6. Eiköhän se ole ne ekat EM:t. 1998 Sandra Ortneria vastaan pääsystä mitaleille. 3-4 perässä viiteen voittoon. Havahduin siihen, että vaude: 1 pallo + 1 erä, niin mitsku kaulassa. ? Ei muuten enää mennyt yhtään palloa pussiin vaikka tarjottiin!
7. Kyllä ne ekat EM:t Luxemburgissa olivat se huikein tapahtuma, vaikka niitä paljon on kokenutkin. 9 päivää pelaamista, nauramista, tutustumista superihaniin tyyppeihin ja tietty äijien joukkue hopee. Kiitos, Mika, Mika, Lorko, Pia, Riitta ja Jenni.
Mika Palviainen, SBiL hallituksen jäsen
päivitetty 2020
1. Mika Palviainen, Hyvinkää, Hyvinkään Biljardikerho ry
2. Olen ollut hallituksen jäsen vuodesta 2019 asti. Lähdettiin mielenkiinnosta mukaan vuoden 2018 liiton syyskokoukseen ja tulin valituksi hallitukseen.
3. Järjestötoiminnan haaste on aktiivisten toimijoiden löytäminen ja niiden sitouttaminen toimintaan. Toiminta perustuu kuitenkin ns. vapaaehtoisuuteen ja kaikki tekevät yhdistystyötä omien toimiensa ohella.
4. Ajauduin biljardin pariin avopuoliso Tuuliina Panulan siivellä. Ensiksi muutaman vuoden kiertelin katselemassa Tuuliinan kisoja ja sittemmin aloin itsekin harrastamaan lajia. Voisi kai sanoa, että ”lähti vähän lapasesta”, sillä nykyään omistetaan biljardisali Hyvinkäältä eli Musta Kasi:) Lisäksi toimin myös perinteikkään ja menestyneen Hyvinkään Biljardikerhon puheenjohtajana.
Järjestän työkseni myös musiikkitapahtumia. Omaan myös avustavat soittotaidot ja olen ollut vuosien varrella mukana erinäköisissä harrastebändeissä. Se on ollut erityisen mukavaa, mutta toki vie kohtuullisesti aikaa.
5. Biljardipuolella on halua kehittää kisatapahtumia mielekkäiksi sekä pelaajille että järjestäjälle. Myös nuorisotyö on tärkeää ja itselleni mielekästä.
6. Njaa…ne suuret menestyksen vuodet lienevät vielä edessäpäin. Pyrin nauttimaan pelistä ja kisoista. Itseäni ennakolta parempia vastaan on mukava pelailla. Siinä saa haastettua itseään ja opittua vastustajalta uusia asioita.
7. Olen saanut olla suhteellisen lyhyen biljardihistorian aikana monessa hienossa asiassa mukana, että niistä on vaikea poimia yksittäisiä asioita. Peli ja ihmiset sen ympärillä ovat hienoja asioita.
Jussi Turtiainen, SBiL hallituksen jäsen 2024 alkaen
1. Kuka olet ja mistä tulet, siis asuinpaikkasi ja kotiseurasi?
Jussi Turtiainen. Asun Kangasalla ja edustan Tampereen Ammattiklubia (TAK)
2. Mikä on toimenkuvasi biljardiliitossa ja miten päädyit mukaan liiton toimintaan? (uusille hallituksen jäsenille: mitä haluaisit saada toteutettua / kehitettyä liiton toiminnassa?)
SBiLin hallitukseen päädyin kaisan lajipäällikön (Asikaisen Petrin) houkuttelemana. Olen vasta tutustumassa liiton toimintaan.
Olen ollut (ja olen edelleen) Suomen keilailuliitossa erilaisissa valmennustehtävissä reilut 10 vuotta. Sinä aikana on jokseenkin nollasta luotu valmennusjärjestelmä, josta on saatu kiitosta ja sitä kautta taloudellista tukeakin Olympiakomitealta.
Ehkä jotain biljardin valmennusjärjestelmään liittyvää kehitystä olisi kiva olla mukana rakentamassa. Biljardissa ei onneksi olla samassa pisteessä kuin keilailussa oltiin 2010-luvun alussa eli ei ollut mitään varsinaista valmennustoimintaa. Arvokisoihin valittiin jengit, mutta varsinaista kisojen ulkopuolista säännöllistä toimintaa ei ollut. Kisoissa kyllä valmentajien ja pelaajien yhteistyö oli enimmäkseen onnistunutta.
Valitettavasti biljardissakin taitaa olla sama ongelma kuin keilailussa eli osa kokeneemmista, jo jollain lailla kotimaassa ja maailmallakin menestyneistä pelaajista, eivät mielestään tarvitse mitään valmennuksellista apua eivätkä halua osallistua mihinkään liiton toimintaan. Kuitenkin he odottavat liitolta tukea ilman mitään velvoitteita. Onneksi tulevaisuuden tähtiin eli nuorisoon voi vielä vaikuttaa ja he ovat pääasiassa kiinnostuneita ja motivoituneita saamaan apua.
3. Mikä on urheilun järjestötoiminnassa (liitto, oma seura) parasta, entä haastavinta?
Kokemus varsinaisesta järjestötoiminnasta on aika vähäistä. Kärsimättömyyteni on ollut ja tulee varmaankin olemaan se haaste myös tulevaisuudessa. En jaksa jaaritella tyhjänpäiväisiä erilaisissa kokouksissa. Yhden SBiLin hallituksen kokouksen perusteella hommat hoituivat ihan sutjakkaasti, vaikka asiaa olikin huomattavan paljon.
4. Miten / minkä takia biljardi on valikoitunut lajiksesi, ja onko sinulla myös muita harrastuksia?
Taitolajit ovat aina kiehtoneet. Pelasin kaisaa ja snookeria n. 10 vuotta 80- ja 90 -luvuilla. Sen jälkeen panostin keilailuun tosissaan parikymmentä vuotta ja nyt olen taas viitisen vuotta pussitellut palloja. Lähinnä kaisaa. Lisäksi olen pelannut golfia jonkin verran.
5. Onko jotain mitä haluaisit muuttaa / kehittää suomalaisessa urheilukulttuurissa / biljardissa, miksi?
Enemmän yhteen hiileen puhaltamista. Pelaajien olisi hyvä ymmärtää, että liitto yrittää tehdä jokseenkin kaikkensa, että pelaajilla olisi mahdollisuus harjoittaa ammattiaan tai ainakin panostaa lajiin niin, että menestyminen olisi mahdollista. Liitto ei varmasti yritä laittaa kapuloita rattaisiin, kuten joidenkin urheilijoiden asenteesta voisi päätellä. Lajista riippumatta.
6. Mikä on mieleenpainuvin muistosi henkilökohtaisesta biljardista, esim. kilpailu, voitto/tappio, vastustaja?
50-vuotiaiden SM-kulta kaisassa 2022. Voitin lajilegendan (Kari Kallio) finaalissa.
7. Entä mikä on ollut sinuun eniten vaikuttanut biljardiin liittyvä tapahtuma
Tampereen Ammattiklubiin liittyminen viitisen vuotta sitten. Sen jälkeen olen saanut vähän menestystäkin kaisabiljardissa.
Eero Hammais, SBiL hallituksen jäsen 2024 alkaen
1. Kuka olet ja mistä tulet, siis asuinpaikkasi ja kotiseurasi?
Nimi on Eero Hammais ja kyseessä aito porilainen. Edustan Porin Biljardikerhoa, jonka puheenjohtajana myös toimin – taitaa olla tätä kirjoittaessa 12. vuosi menossa siinä pestissä.
2. Mikä on toimenkuvasi biljardiliitossa ja miten päädyit mukaan liiton toimintaan? (uusille hallituksen jäsenille: mitä haluaisit saada toteutettua / kehitettyä liiton toiminnassa?)
Linkki SBIL:n valmennuskuvioihin muodostui vuonna 2011, jolloin kävin Aunion Heikin opissa suorittamassa seuravalmentajatutkinnon. Sen jälkeen olimmekin tekemisissä vuosittain aiheen tiimoilta, ja ajatus liittymisestä mukaan jaostoon kypsyi vuosi vuodelta. Koin, että opetus- ja viestintäalan kokemustani hyödyntäen minulla voisi olla annettavaa sekä valmennuksen että valmennuskurssien suunnittelun ja toteuttamisen saralla.
Toimin valmennusjaostossa valmennusvastaavana ja lisäksi SBIL:n hallituksen jäsenenä. Olen panostanut paljon tuoreen ja tämän päivän tarpeisiin vastaavan biljardin alkeiskurssimateriaalin luomiseksi SBIL:n, jäsenseurojen ja muiden suomalaisten biljarditoimijoiden käyttöön. Seuraavana tavoitteena valmennusjaostolla on päivittää SBIL:n valmentajan polku ja alkaa toteuttaa biljardiohjaajan sekä tason 1 ja 2 valmentajakoulutuksia.
3. Mikä on urheilun järjestötoiminnassa (liitto, oma seura) parasta, entä haastavinta?
Parasta on yhteisöllisyys, hyvät yhteiset naurun hetket, mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti lajin kehitykseen koko Suomessa sekä ne herkulliset tilanteet, kun näet uuden inspiraation lajia kohtaan syttyvän nuoren pelaajan silmissä ja tiedät, että olet saattanut olla taustalla tätä mahdollistamassa. Haastavinta taitaa olla uusien puuhamiesten ja -naisten löytäminen lajin pariin.
4. Miten / minkä takia biljardi on valikoitunut lajiksesi, ja onko sinulla myös muita harrastuksia?
Pallojen kauniit liikkeet ja kierteet kiehtovat. Se kontrollin tunne, kun homma siirtyy autopilotille. Olen 90-luvun alusta alkaen pelannut biljardia aina sopivan paikan tullen, kiitos isälleni tämän mahdollistamisesta. Jalkapalloa pelasin tosissani teini-ikään saakka, maajoukkuetasollakin, ja uskon vahvasti, että pallolajit tukevat toisiaan. Nykyään luon peruskuntoa lenkkeilyllä ja juoksen kuntomaratoneja.
5. Onko jotain mitä haluaisit muuttaa / kehittää suomalaisessa urheilukulttuurissa / biljardissa, miksi?
Tuoda mentaalivalmennuksen oppeja paremmin pelaajien tietoisuuteen. Sitä kautta mahdollistaa positiivista asennetta, positiivista peliä ja vahvistaa pelaajien itseluottamusta. Lisäksi viedä lajia vielä pari pykälää urheilullisempaan suuntaan kilpailuun valmistautumisen, ravitsemuksen ja fysiikan osalta.
6. Mikä on mieleenpainuvin muistosi henkilökohtaisesta biljardista, esim. kilpailu, voitto/tappio, vastustaja?
Olisikohan se vuonna 2011 pelattu 9-pallon divisioonien mestaruuskilpailu Turussa, jossa oli ennätykselliset 160 pelaajaa ja pelasin itseni finaaliin saakka.
7. Entä mikä on ollut sinuun eniten vaikuttanut biljardiin liittyvä tapahtuma
Nyt jo edesmenneen seuratoverini aikanaan paljastama pelin salaisuus: ”Muista, että voit aina valita, mihin kiven laitat.”
Tähän tulee lisää SBiL organisaation henkilöhaastatteluita myöhemmin...