RG4

Divisioona RG4 Turku CST/Aura Biljardi 12.-13.11.2016

Risto Räppääjä ja Kauhea Kikki

Aura-Biljardi, tuo Suomi-snookerin Crucible, sai isännöidä divarikauden 2016-17 kolmatta järjestettyä kisaa (RG4) yhtä vaille ennätysosallistujamäärällä (46). Aiempi ennätys saavutettiin puolitoista kuukautta aiemmin luonnollisesti Turussa, Suomen Sheffieldissä. Seuraavaa kisaa helmikuussa 2017 tuskin ehditään pitämäänkään, sillä hyvä ystäväni Donald J. Trump, tuo Timo Soinin, Johan af Grannin ja Vladimir Žirinovskin lehtolapsi, saa ydinasekoodit käteensä tammikuussa.

Valitan, että raportin tuottaminen kesti sääntömääräistä kauemmin. Syy oli se, että videoin kaikki 83 ottelua, katsoin ne hidastettuna pariin kertaan läpi ja laadin jälkiselostusnauhat molemmilla kotimaisilla kielillä, jotta pystyisin mahdollisimman syväluotaavaan tapionurmismaiseen analyysiin. Ja kas tässä viiltävä lopputulos: kisat menivät ihan kivasti! Kyllä kannatti ottaa töistä pari viikkoa palkatonta.

Paikalle oli vääntäytynyt kirjava joukko keppitaitureita ja viikonloppuna nähtiin kelpo määrä listabreikkejä. Päräyttävin sellainen napsahti lavasta, jossa lukee: ”Lappalainen E”. Minusta olisi kyllä tärkeämpää seurata mieluummin tennareita eli 10+ breikkejä. On oma taitonsa sössiä hyviä breikkipaikkoja ja tämä hieno osaaminen jää usein tilastoissa piiloon. Yritän tässä vaan kovasti miettiä jotain tilastoa, jonka kärkeen olisi itsellä mahdollisuuksia.

Omalta osaltani kisaviikonloppu alkoi jo perjantaiaamuna, kun AuraBiljardin viikkokisojen agitaattori, sivujengojen mestari ja myös läheinen ystäväni Mikko ”The Helicopter” Helin (muutama paikallaolija valitettavasti sai nähdä, mistä lempinimi tuli) oli tutkinut kisakaaviota ja aloitti välittömästi psykologisen pelin. Sain pitkin päivää tuntemattomasta numerosta huohotuspuheluita ja tekstiviestejä kuten ”Sun jätöt on ihan paskoja. M. Helin” ja ”Susta ei tuu ikinä ammattilaista. Mikko H”. Varoitin miestä, jos hän edes passiivisesti sähkötupakoi viikonlopun aikana, tulee välitön diskaus. Kilpailunjohtajuudessa onkin se hyvä puoli, että sääntökirjaa orjallisesti noudattaen voi diskata kaikki vastustajat omasta kaaviosta ja luikerrella palkinnoille. Suosittelen kokeilemaan!

Ruuhkainen lauantai sujui yllättävän nopeasti, vaikka tuplakaaviosysteemissä on aina se muutama peli, jotka viivästyttävät koko päivää. Parasta kisojen järjestämisessä onkin vastaanottaa n. 675 tiedustelua kunkin omasta pelivuorosta. Se, joka keksii tasapuolisen, ennakoitavan ja sujuvan ratkaisun henkilökohtaiseen peliaikataulutukseen, saisi varmasti valtiolta innovaatiopalkinnon. Jos osallistujamäärä tästä kasvaa, täytyy varmaan ruveta pelaamaan Best of 1 -otteluita yhdellä punaisella.

Ennakkosuosikit pitivät pintansa, sillä 7/8 sijoitettua pelaajaa hoiti itsensä suoraan winner-puolelta sunnuntaille, jonne tiukin taisto taisi olla kisan lopullisen voittajan melkein kompastuessa CST:n kivijalkaan, Mika ”The Magician” Saloseen, joka myös ystävällisesti toimi finaalissa tuomarina. CST oli jälleen turkulaismedian valokeilassa hoideltuaan peräti seitsemän omaa top-16:een, semifinaaleihin kaksi ja voittokin tuli luonnollisesti kotiin. Divarirankingissa peräti kolme CST-soturia on viiden parhaan joukossa (mikä on kaunis tapa sanoa, että sijat ovat tietenkin 3-5). Täytyykin ehdottaa CST:n vuosikokouksessa nimenvaihtoa Turku Globetrottersiksi. Junioreita pääsi sunnuntaille hienosti kolme ja edelleen yksi päätyyn asti. Kaikki luonnollisesti hyviä ja läheisiä ystäviäni.

Edellisen divarikisan finaalin uusinta nähtiin semeissä, kun Eelis ”The Entertainer” Lappalainen hoiti homman sveitsiläisen kellon mekanismin lailla. Tappiosta huolimatta Tom ”People`s Champion” Stormbom, pitkäaikainen ystäväni luonnollisesti, hinasi itsensä peräti rankingkärkeen rauhallisilla esityksillään. Sitä edeltävä matsi Eelikseltä oli sunnuntain raastavin, kun ”Murtsi” Muurainen seisoskeli sukupolvimurroksen tiellä. Allekirjoittaneelle iski hyytymys välierässä lukuisista kannustinpalkkioista huolimatta, mm. asuntolainani luvattiin maksaa pois, jos teen centuryn. Se oli kyllä helvetin lähellä monta kertaa jääden aina harmittavasti ekaan väriin, ja kun pöydällä oli enää 99 pistettä, meni viimeinenkin toivo ja upean viikonlopun pelannut, läheinen ystäväni, Pekka ”Hämäläisen Pekka” Hämäläinen sai hoitaa homman vasemmalla kädellä kotio. Olin harmikseni unohtanut ottaa yhteyttä läheiseen ystävääni, Therese Johaugin henkilääkäriin, ja pyytää häneltä hieman virvoittavaa huulirasvaa.

Finaalissa nuori viihdyttäjämme oli koko ajan niskan päällä ja taituroi itsensä ensimmäistä kertaa (eikö? en jaksa katsoa vanhoja tuloksia) divarikisan voittajaksi suuren yleisön todistaessa. Jokainen heistä erittäin läheinen ja hyvä ystäväni. Tilastonikkareiden iloksi finaalin täydet tiedot löytyvät kuvapankista.

Kentältä kantaunut muistutus vielä snookeretiketistä. Kun et ole lyöntivuorossa, toimit tuomarina. Kaverin breikki kuuluu laskea ääneen ja pallot nostella ripeästi pisteilleen. Kaikenlainen lonniminen ja niskojen nakkelu hoidetaan tauoilla, jossa saa vapaasti kirota omaa mokailua ja kohtuutonta epäonnea. Jos katkoo kepin, kannattaa näin talven kynnyksellä viedä kotiin saunan sytykkeeksi.

Kaiken kaikkiaan kisat sujuivat normaalia rauhallisemmin: kukaan ei riehunut kokkelipäissään eikä poliiseja tällä kertaa tarvittu paikalle. No nyt ei tullut tuota otsikkoa linkattua mitenkään tekstiin, mutta sanotaan vaikka että minulla on kirjaidea hyville ystävilleni Sinikka ja Tiina Nopolalle. Eikä tullut raportoitua juuri mitään itse peleistä, mutta plaratkaa nuo kaaviot kaaviot läpi ja fiilistelkää fotojen kautta. Innokkaimmille voin lainata ne 150 tuntia videomateriaalia kisoista ruotsinkielisellä selostuksellani. Tyyliä voi ennakoida täältä.

Jonne “The Nicknamer” Ritari

Kilpailunjohtaja ja kaikkien läheinen ystävä

KILPAILUKUTSU

TULOSSEURANTA

KAAVIOT

Tuplaeliminaatio

16-CUP

TULOKSET

1. Eelis Lappalainen CST (2000p)

2. Pekka Hämäläinen GU (1700p)

3.-4.

Tom Stormbom (1300p)

Jonne Ritari (1200p)

5.-8.

Pertti Muurainen KK-79 (1000p)

Lasse Ahtinen C-PL (900p)

Marko Parkkola CST (900p)

Jere Virtaranta (800p)

9.-16.

Juhana Hautala CST (500p)

Tuure Lappalainen CST (500p)

Sami Ollila CST (500p)

Tony Silvan CST (500p)

Paavo Laihonen (500p)

Henri Tähtinen TBK (400p)

Pena Pällijeff CSS (400p)

Sami Hovi CSS (400p)

17.-24.

Pertti Salo CSS (200p)

Tommi Hautanen CST (200p)

Santeri Aaltonen SaBik (200p)

Mika Virta SaBik (200p)

Mika Salonen CST (200p)

Magnus Glader KK-79 (200p)

Pekka Nyman Bari (200p)

Eelis Paavilainen CSS (200p)

25.-32.

Olli Salo Maffi (100p)

Joni Aaltonen CST (100p)

Seppo Jehkonen CSS (100p)

Petri Pallaspuro KoKa (100p)

Kimmo Luoma CSS (100p)

Mikko Helin CST (100p)

Teijo Holmsten CST (100p)

Timo Paavilainen CSS (100p)

33.-46.

Rauno Johansson CST (50p)

Veikko Hannula Ritz (50p)

Joonas Tupala CST (50p)

Leevi Koskinen C-PL (50p)

Ville Tuomala CST (50p)

Risto Vainio TBK (50p)

Vili Lyytikkä C-PL (50p)

Heikki Ranne CST (50p)

Tuomo Perkonoja SaBik (50p)

Rezai Ali CST (50p)

Tommi Leppänen CST (50p)

Lauri Vaininen CST (50p)

Tero Halttunen JBS (50p)

Lauri Koivula GU (50p)

BREAKS

Lappalainen E 59, 39, 37, 32, 31, 31, 30

Glader 55, 38

Lappalainen T 41, 40, 33, 30

Ritari 41, 35, 30

Salo Olli 40

Hautanen 39

Hämäläinen 37, 32, 32, 30

Virtaranta 32, 31, 30, 30

Stormbom 32

Aaltonen Joni 32

Koivula 30

Tilastot

208 frames

30+ breaks 29 kpl    (7,2 frames/30+)

50+ breaks   2 kpl    (104 frames/50+)

Lauantai klo 10:00 - 23:25

(8 pöytäkierrosta ka 1h40min)

Sunnuntai klo 10:00 - 19:31

(4 kierrosta ka 2h22min)

Divisioona ranking RG4 jälkeen: