Kaisan esittely

Kaisabiljardi on Suomen biljardin kuningaslaji

Karoliina eli Kaisa on vanha venäläinen pelimuoto. Pyramidi-pelin ohella Karoliina sai suosiota lähinnä ylhäisön sekä Tsaarin armeijan sotilaiden keskuudessa. Suomeen kyseiset pelimuodot rantautuivat 1800-luvulla. Pelipöytiä oli siihen aikaan lähinnä herrasklubeilla, ruotuväen kerhoilla sekä varakkaimmissa yksityiskodeissa.

Kilpailutoiminta aloitettiin 1950-luvulla, aluksi järjestäytyneiden klubien, armeijan sekä yleisten salien tiloissa. Uusia biljardikerhoja perustettiin tiheään tahtiin, koska biljardi koettiin mukavaksi seurapeliksi ja sen puitteissa sosiaalinen kanssakäyminen lisääntyi. Kansallinen kilpailutoiminta tuli mukaan, koska pelaajamäärät kasvoivat koko ajan merkittävästi. Muutama vuosikymmen edettiin, Kaisan ollessa ainoa biljardin pelimuoto, jossa järjestettiin avoimia SM-kilpailuja. Jokainen vanhempi Kaisan harrastaja muistaa Vanhan Messuhallin sekä Haikon kartanon puitteiltaan loisteliaat kisat, joiden pelaajamäärät olivat noin kahdensadan luokkaa.

Perinteikkäät Kouvolan Kultakellokilpailut keräävät vielä tänäkin päivänä aina vakiolta reilut toistasataa kaisan ystävää suureen tapahtumaan mukaan aina pyhäinpäivän viikonloppuna marraskuun alussa. Muitakin suurtapahtumia kuten eri seurojen juhlakilpailut saavat aikaa yleisöryntäyksen, mutta normaalisti kauden aikana pelattaviin rankingkilpailuihin osallistuu n. 40-80 pelaajaa per kilpailu. Kaisa kohensi imagoaan erittäin upeasti järjestämällä Kotkan konserttitalolla historialliset ensimmäiset Kaisan MM-kilpailut vuonna 2010 ja toisti tapahtuman vähintäänkin yhtä upeasti myös 2013. Seuraavat kaisan MM-kilpailut pelattiin lokakuussa 2016 Helsingissä ja perinteisesti kolmen vuoden välein järjestetty tapahtuma oli seuraavaksi Rovaniemen Santa Parkissa syyskuussa 2019.

Kaisan rankingosakilpailuja pelataan kausien aikana 12-18 kpl riippuen pelipaikoista ja sarjatasoista. Näistä pelaajat saavat RG-pisteitä menestymisensä myötä ja kaudella 2022-23 on mukaan tullut myös erillinen seniorisarja. Kaisassa on pelattu usein myös SM-alkukilpailu (ns. karsinnat) jossa neljä parasta selvittää tiensä erilliseen SM-finaalitapahtumaan. (2003-2005 Finlandiatalo, 2006-2011, 2013-2019 Kulttuuritalo, 2012 Jyväskylän Paviljonki, 2021 Tapulin liikuntakeskus, 2020 ja 2022 ei tapahtumaa ole järjestetty).

Kaisaottelu pelataan 60 pisteeseen. Molemmilla pelaajilla on oma lyöntipallo (valkoinen), jolla yritetään pussittaa muita paitsi omaa palloa sekä pussituksen jälkeen saada mahdollisesti kosketus, eli nakki, johonkin muuhun palloon. Suurimpana pelillisenä erona Kaisan ja monien muiden biljardimuotojen välillä voidaan pitää juuri sitä, että molemmilla pelaajilla on oma lyöntipallo. Kahden valkoisen lyöntipallon lisäksi Kaisabiljardissa käytetään kahta punaista palloa ja yhtä keltaista palloa eli Kaisaa. Pisteitä saa pallojen pussituksen ohella karoista (nakeista) ts. kun pussituksen yhteydessä osuu lyöntipallolla muihin palloihin. Pisteitä saa vain oikein maalatuista palloista eli ennen jokaista lyöntiä kerrotaan, mitä palloa lyödään, mihin pussiin ja millä tavalla (mahdolliset osumat palloihin ja valleihin). Karoja ei tarvitse kuitenkaan erikseen maalata. Eri pallojen pussituksista ja nakeista saa eri määrän pisteitä oheisen oikealla olevan taulukon mukaisesti.

Kaisassa ottelu pelataan yleensä yhteen voitettuun erään. Ottelun kesto vaihtelee alle viidestä minuutista jopa puoleentoista tuntiin. Virallisissa kilpailuissa ottelun enimmäiskesto on rajattu joko 60 tai 90 minuuttiin. Mikäli peliä ei saada pelatuksi loppuun määrätyssä ajassa, ratkaistaan paremmuus voittolyöntikilpailussa (kutsutaan myös nimellä rankkarit).

Katso säännöt tarkemmin